Neljä kuukautta

Olen Janni ja täytin muutama viikko sitten neljä kuukautta. Kävin neuvolassa lääkärillä, kun olin täyttänyt neljä kuukautta. Olin 60,4cm pitkä ja painoin 6210g. Lääkäri sanoi, että olen kasvanut hienosti. Painoni oli noussut 720g edellisestä käynnistä ja pituuteni melkein 3 senttiä. Pituuskasvuni on ollut vähän hidasta. Äiti on siitä välillä huolissaan, mutta lääkäri sanoi, ettei tarvitse olla. Olen kuulemma kasvanut tasaisesti omilla käyrilläni. En ymmärrä mitä ne tarkoittavat, mutta äiti jaksaa niistä aina vouhottaa. Se kirjailee aina neuvolan jälkeen mittojani johonkin kasvuseulaan.

Neuvolalääkärissä minulle sanottiin, että olen terhakka ja jäntevä vauva. Tykkään katsella, seurata ja tutkia mitä muut puuhaavat. Se on mielestäni hauskaa. En tykkää olla vaan paikoillaan, vaan muuttuvat maisemat on kivoja. Siksi olenkin viime aikoina viihtynyt esimerkiksi kaupassa. Paljon erilaisia ihmisiä, värejä ja asioita joita katsella.

Kotona tykkään makoilla leikkimatolla. On kivaa, kun osaan jo hyvin tarttua leluihin selällään ja mahallaan. Lelut maistuvat tosi hyviltä ja minun on aina pakko vähän maistaa kaikkea, mitä saan käteeni. Usein kuitenkin nyrkkini maistuvat parhaimmalle. Äitiä se ärsyttää, onhan se aika kuolaista puuhaa. Onneksi äiti on ostanut minulle niin paljon vaatteita, ettei minun kuolaaminen haittaa. On aina uudenlainen body, jonka voi vaihtaa märän tilalle.

Tykkään maata selällään ja mahallaan. Äiti toivoo, että oppisin kääntymään. En ymmärrä mikä kiire hänellä on sen asian kanssa. Minä välillä käännyn äidin mieliksi kyljelleen. Tykkään siitä tosi paljon, kun minulla ei ole vaatteita. Silloin on kivempi liikkua, kun saan olla pelkässä vaipassa. Pystyn potkutella paljon vapaammin. Äiti ei anna minun aina olla niin, kun pelkää, että vilustun.

Minulla on ihan kamalasti asiaa kokoajan. Tykkään siitä, kun saan kiljuen kertoa kaikki juttuni, mitä nyt mieleeni ikinä tuleekaan. Äiti ja isi sanoo usein, että minulla on tosi kova ääni. Kun äidin kaveri kävi meillä kylässä, hän sanoi etten ainakaan mikään seinäruusu ole. No en totisesti olekaan. Tykkään höpöttää ja teen sitä kovaa ja korkealta. Tykkään myös, kun minulle jutellaan. Olisi kiva kun minut huomioitaisiin kokoajan.

Tykkään, kun äiti ja isi vie minua harrastuksiin. Minä käyn äidin kanssa muskarissa ja vauvakerhossa. Isin ja äidin kanssa käymme vauvauinnissa ja on siellä ollut mukana minun isosisaruksetkin. Muskari on tosi kiva. Tykkään muutenkin paljon musiikista ja laulusta. Muskarissa olen jo päässyt soittamaan monia eri soittimia. Niitäkin on välillä kiva maistaa. Katselen usein lumoutuneena muskariopen laulua ja soittamista. Hän on tosi taitava. On kivaa, kun äiti laulaa kotona niitä samoja lauluja minulle. Siellä ja muissakin harrastuksissa on parasta muut vauvat. On niin kiva, kun minun ympärillä on muitakin lapsia. Niitä en vierasta yhtään. Muut aikuiset minua vielä pelottaa. Minä yleensä alan itkemään, jos joku tulee liian lähelle.

Äiti ja isi sanoo minulle usein, että olen todella suloinen pallero. Äiti suukottelee minua ihan koko ajan. Ei se minua haittaa. Minun päiväni kuluvat usein äidin kanssa kotona, harrastuksissa tai tavatessa äidin kavereita ja minun vauvakavereita. Yksi parhaimmista hetkistä on illassa se, kun isi tulee töistä. Isille jaksan aina hymyillä, vaikka olisinkin juuri kiukutellut äidille.

Vastaa